Nationernas årsfester och andra tradtionella evenemang, med förväntade datum och regler enligt vilka dessa datum bestäms.

 

Nylands nation

Årsfest

Under 1800-talet inledde Nylands Nation firandet av sin årsfest på Elias Lönnrots födelsedag – tillika Mikael Agricolas dödsdag, den 9 april.

Gäddfest

Med den årliga gäddfesten firar nationen den nyländska gäddan i form av god mat, fina drycker, finurligt program och trevligt umgänge.

Eteläsuomalainen osakunta

Årsfest

Osakunta viettää vuosijuhlaansa lokakuun 10. päivänä, Aleksis Kiven syntymän vuosipäivänä. Erityisistä syistä vuosijuhla voidaan osakunnan kokouksen päätöksellä järjestää saman viikon lauantaina Aleksis Kiven päivän kanssa.

Suomen kansallisromaanin kirjoittajan, uusmaalaisen Aleksis Kiven, muiston vaaliminen on aina ollut tärkeää Eteläsuomalaiselle osakunnalle. Osakunnan ensimmäistä vuosijuhlaa vietettiin 10.10.1906.

Eskon häät

Eteläsuomalaisessa osakunnassa vietetään kevätlukukauden aikana Eskon häät -perinnejuhlaa. Eskon häitä tanssitaan yleensä huhtikuussa juhlistaen kevättä Aleksis Kiven Nummisuutarit-näytelmän hengessä. Perinteikästä pöytäjuhlaa vietetään kansallispuvuissa syöden, kisaillen ja Nummisuutarit-näytelmän mukaelmaa seuraten. Pöytäjuhlan päätteeksi suunnataan kulkueena Aleksis Kiven patsaalle, tanssitaan kansantansseja sekä tietysti saunotaan.

Savolainen osakunta

Årsfest

Vuosijuhlaa vietetään helmikuun 20. päivänä tai sitä lähinnä olevana lauantaina tai sunnuntaina sen muistoksi, että kyseisenä päivänä vuonna 1865 annettiin asetus suomen kielen käyttöön ottamisesta oikeusistuimissa ja virastoissa.

Talakkunat

Talakkunat on tuomiosunnuntain aattona vietettävä perinnejuhla, joista ensimmäiset järjestettiin jo vuonna 1886. Pukukoodina on osakuntanauha ja tumma puku. Juhla järjestetään yleensä ravintolassa tai muussa juhlatilassa. Talakkunoiden ohjelmana on parituntinen, salaisen talakkunakapitulin esittämä karnevalistinen ja musiikkipitoinen talakkunashow, jossa irvaillaan kuluneen vuoden tapahtumille ja ilmiöille. Esityksen jälkeen nautitaan talakkunapuuroa, tirripaistia ja piimää.

Karjalainen Osakunta

Årsfest

Vuosijuhlan ajankohdan määrää jo 1860-luvun perinteiden mukaisesti Kalevalan päivä (28.2.), mutta käytännön syistä juhla pidetään yleensä sitä lähempänä olevana lauantaina.

Praasniekat

Praasniekat ovat osakuntatiloissa pidettävät pöytäjuhlat, joiden erikoisuutena pitopöydässä on perinteisiä karjalaisia juhlaruokia. Praasniekoissa on runsaasti vapaamielistä ohjelmaa, kuten esimerkiksi järjen ja valistuksen nimissä pidettävä kappalaisen ”saarna” menneen vuoden kohokohdista ja varjotoverineuvoston jakamat diplomit oikeiden stipendienjaon perusteiden ulkopuolisilla perusteilla ansiokkaasti esillä olleille osakuntalaisille. Praasniekkoja juhlitaan perinteisesti marraskuussa.

Hämäläis-Osakunta

Årsfest

Osakunnan vuosipäivä on marraskuun 16. päivänä sen muistoksi, että konsistorin pöytäkirjojen mukaan hämäläiset ylioppilaat mainittuna päivänä vuonna 1653 alistettiin ensimmäisen kerran inspehtorin valvontaan. Osakunnan vuosijuhlaa vietetään sinä lauantaina, joka on lähinnä osakunnan vuosipäivää.

Hämäläiset pidot

Hämäläis-Osakunnan kakkosjuhlaa vietetään yleensä maaliskuun puolivälin tienoilla. Hämäläisiä Pitoja juhlitaan vuosittain eri puolilla Hämettä. Aamulla lähdetään Helsingistä kohti juhlapaikkaa, jossa nautitaan hämäläisen pitopöydän antimista ja iloisesta tunnelmasta kansallispukuihin pukeutuneena. Illaksi palataan jatkoille osakunnalle.

Keskisuomalainen Osakunta

Årsfest

KSO:n vuosijuhlaa vietetään joka vuosi maaliskuun 7. päivää lähimpänä olevana lauantaina. Päivämäärän taustalla piilee Wolmar Schildtin 7.3.1860 alulle panema Jyväskylän Yliopistorahasto, mikä merkitsi ensimmäisiä askelia kohti Jyväskylän Yliopiston perustamista. Vuosijuhlaviikonloppu alkaa perjantaisilla märkäharjoituksilla, joissa harjoitellaan akateemisia tansseja ja syödään hyvin.

Nauhanjakoillalliset

Yleensä marraskuussa järjestettävät Nauhanjakoillalliset ovat KSO:n juhlallinen kakkosjuhla. Tätä loppusyksyn juhlaa tähdittää osakuntanauhojen myöntäminen fukseille, jotka KSO:n värit saaneina voivat kutsua itseään civiksiksi.

Kymenlaakson Osakunta

Årsfest

Osakunnan vuosijuhlapäivä on 26. helmikuuta, sillä Kyminkartanon nimi mainitaan ensi kertaa aikakirjoissa helmikuun 26. päivänä 1380. Osakunta viettää vuosijuhlaansa helmikuun 26. päivää lähellä olevana viikonloppuna.

Mainitussa dokumentissa Bo Joninpoika Grip testamenttasi vanhassa Pyhtään pitäjässä sijainneen Kymenkartanon lohenkalastusoikeuksineen Vadstenan luostarille.

Rajanylitys

KyOn kakkosjuhlaa vietetään yleensä pyhäinpäivänä tai jonain sitä lähellä olevana lauantaina. Rajanylitys eli tuttavallisemmin ”rajis” tai ”rajikset” on teemajuhla. Viime vuosien teemoja ovat olleet mm. Muumilaakson tarinat, eläkepäivät ja tuonela. Pukukoodi on teemaan sopiva asu tai tumma puku akateemisin kunniamerkein.

Åbo Nation

Årsfest

Nationen firar sin årsfest på en lämplig dag kring den 19 mars, årsdagen av Josef Julius Wecksells födelse.

Varsinaissuomalainen osakunta

Årsfest

Osakunta viettää vuosipäiväänsä maaliskuun 26. päivänä, jona päivänä vuonna 1640 annettiin Turun Akatemian perustamiskirja. Osakunta viettää vuosijuhlaansa vuosipäivänään tai muuna tätä lähellä olevana päivänä, jonka osakunnan kokous katsoo tarkoituksenmukaiseksi.

Turun palo

Turun palo on marraskuussa vietettävä pöytäjuhla. Ohjelmaan kuuluu perinteisesti muun muassa (itse kirjoitettu) fuksien esittämä näytelmä ja ruiskumestarin palopuhe. Moni asia vaihtuu, mutta yksi pysyy: Turku kärähtää joka vuosi.

Satakuntalainen Osakunta

Årsfest

Vuosijuhlaa vietetään maaliskuun 24. päivän läheisyydessä Suomen kansanopetuksen alkuunpanon kunniaksi.

Satakuntalainen ehtoo

Satakuntalaista ehtoota vietetään yleensä loka-marraskuun vaihteessa. Ehtoo on juhla, jossa Satakunta ja satakuntalaisuus näkyvät eniten. Juhlassa nautitaan herkullisen satakuntalaisen pitopöydän antimista ja erilaisista esityksistä, kuten fuksien esittämästä Piispan surma -näytelmästä. Ehtooseen kutsutaan vuosittain kunniavieraaksi jokin Satakunnan kunta.

Wiipurilainen Osakunta

Årsfest

Osakunnan vuosipäivää vietetään maaliskuun 5. päivänä sen muistoksi, että tuona päivänä vuonna 1812 kokoontui ensimmäistä kertaa järjestelykomitea valmistelemaan ns. Vanhan Suomen eli Viipurin läänin yhdistämistä Suomen Suuriruhtinaskuntaan. Vuosijuhlaa voidaan viettää jonakin vuosipäivän lähellä olevana päivänä sen mukaan kuin osakunnan kokous vuosittain päättää.

Wiipurin pamaus

Wiipurin Pamausta vietetään aina marraskuun viimeisenä päivänä. Pamaus noudattaa akateemista juhlaperinnettä vuosijuhlien tapaan. Pamauksen ohjelmaan kuuluu laulua, tanssia, kepeää ohjelmaa sekä tietenkin revyy. Uudet osakuntalaiset saavat nauhansa Pamauksen cocktail-tilaisuudessa.

Östra Finlands Nation

Årsfest

Nationens årsfest firas den 27 februari, årsdagen för fredsslutet i Stolbova 1617. Om skäl föreligger firas årsfesten på närliggande lämplig dag.

Östra Finlands Nation är grundad 1924 då de svenskspråkiga studenterna gick ur den Wiborgska Nationen (Wiipurilainen Osakunta) och bildade en egen svenskspråkig nation. Wiborgs Nation blir helt finskspråkig, medan den nya svenskspråkiga nationen blir att heta Östra Finlands Nation.

Etelä-Pohjalainen Osakunta

Årsfest

Osakunta viettää vuosipäiväänsä maaliskuun 21. päivänä, koska samana päivänä vuonna 1863 Juhana Vilhelm Snellman nimitettiin maan hallituksen jäseneksi ja Yrjö Sakari Yrjö-­Koskinen yliopiston professoriksi. Vuosijuhlapäiväksi Osakunta voi valita muun edellä mainittua päivää lähellä olevan päivän.

Parttenkoliaaset

EPO:n kakkosjuhlaa, eli Parttenkoliaasia, vietetään lokakuussa. Parttenkoliaaset on sadonkorjuujuhla, jossa nautitaan emännän loihtimia herkkuja buffet-pöydästä. Illan erikoisuuksina ovat puulusikalla syöminen sekä pukeutuminen kansallispukuihin tai kansanomaisiin asuihin.

Vasa Nation

Årsfest

Nationen firar sin årsfest den 26 februari, Anders Chydenius’ födelsedag, eller annat lämpligt datum under de sju sista dagarna i februari månad.

Pohjois-Pohjalainen Osakunta

Årsfest

Osakunnan vuosijuhlaa vietetään Runebergin päivänä, 5. helmikuuta tai sitä lähellä olevana päivänä.

Kekri

Kekri on lämminhenkinen pöytäjuhla, jossa juhlitaan syksyn saapumista ja nautitaan loppukesän antimista perinteisen sadonkorjuujuhlan muodossa.

Teknologföreningen

Årsfest

Årsfesten hålls årligen den 29:e april.

 

 

Nationernas gemensamma fester

Savolainen och Karjalainen osakunta

Sarvijuhla

Savolaisen osakunnan ja Karjalaisen Osakunnan yhteiset sitsit loka-marraskuussa. Yhteinen juomasarvi vaihtaa juhlassa omistajaa, ja juhlaväki saa nauttia illan aikana sarven ehtymätömiä antimia.

Itäsuomalainen valtuuskunta

Itäsuomalaiset kesäjuhlat

Itäsuomalaiset osakunnat SavO, KO, KyO, WiO ja ÖFN juhlivat itäsuomalaisuutta iltapuvuissaan elokuussa. Luvassa on aina hyvää ruokaa, juomaa ja iloista itäsuomalaista yhteishenkeä!

Turun- ja Porin lääni

Topelius-sits

Länsisuomalaisen osakunnan perillisten Varsinaissuomalaisen osakunnan, Satakuntalaisen osakunnan ja Åbo Nationin yhteistä juhlaa vietetään Topeliuksen päivän (14.1.) lähettyvillä.

Österbottniska delegationen

Porthanfesten

Marraskuussa vietetään yhteispohjalaista Porthan-juhlaa entisen jakamattoman Pohjalaisen Osakunnan muistoksi. Tämä juhla on ehkä talon vuosijuhlista riehakkain, koska siihen osallistuvat ylioppilaat ja seniorit kaikista kolmesta pohjalaisesta osakunnasta. Porthan-juhla on Helsingin vanhin akateeminen juhla, jota yhä vietetään.